Pyyn metsästys — miltä kartta löytää pyymaat
Pyy on paikkauskollinen ja pienialainen laji: hyvä pyypaikka voi olla vain muutaman hehtaarin puronvarsikorpi. Kanalintukartta pisteyttää pyyn elinympäristön avoimista metsävaratiedoista, vesistöaineistoista ja korkeusmallista. Tällä sivulla käydään läpi, mistä pyyn pisteet syntyvät.
Missä päin Suomea pyya on eniten?
Pyykanta on runsain havumetsävaltaisilla alueilla Itä- ja Keski-Suomessa. Kartta näyttää riistakolmiolaskennan viimeisimmän kesätuloksen riistakeskusalueittain.
- Pohjois-Häme8,43 yksilöä/km² (-7 %)
- Pohjois-Savo7,72 yksilöä/km² (-7 %)
- Satakunta7,39 yksilöä/km² (-7 %)
- Keski-Suomi7,21 yksilöä/km² (+3 %)
- Etelä-Savo7,15 yksilöä/km² (-36 %)
Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke), riistakolmiolaskenta. Luku kertoo alueen keskimääräisen kannan tason, ei yksittäisen maastonkohdan laatua — Kanalintukartan pisteytys vastaa siihen erikseen.
Kannan taso kertoo, kannattaako matka suunnata pohjoiseen vai riittääkö lähialue. Kesän 2026 laskennan tulokset päivittyvät sivulle kerran vuodessa.
Mistä pyyn pisteytys syntyy
Jokainen noin sadan metrin ruutu saa pisteet yhdestä sadasta. Alla ovat kaikki tekijät painoineen, suurimmasta pienimpään.
Kuusen osuus — pyyn tärkein tekijä
Kuusi antaa pyylle suojan ympäri vuoden ja on sen ensisijainen turvapuu. Kartta antaa eniten pisteitä ruuduille, joissa kuusen tilavuusosuus on suuri. Paino 26.
Latvuspeittävyys
Pyy on tiheikön lintu: se tarvitsee sulkeutuneen, monikerroksisen latvuston. Avoimet hakkuut ja harvennetut männiköt saavat vähän pisteitä. Paino 18.
Koivun ja lehtipuun osuus
Koivun ja lepän norkot ovat pyyn talviravintoa. Paras pyymetsä on kuusivaltainen sekametsä, jossa lehtipuuta on selvä osuus. Paino 16.
Veden läheisyys
Purojen ja norojen varret ovat pyyn ydinaluetta: kostea korpi tuottaa lehtipuuta ja hyönteisiä poikasille. Kartta antaa selvästi pisteitä vesiuomien läheisyydelle. Paino 14.
Vanha puusto
Iäkäs kuusikko on rakenteeltaan monipuolisin ja tarjoaa parhaan suojan. Nuori taimikko jää heikoksi. Paino 12.
Korkeusasema
Pyy suosii painanteita ja laaksoja, ei vaaran lakea. Pisteytys palkitsee ympäristöään alempana olevat ruudut. Paino 10.
Rinteen jyrkkyys
Pyy sietää jyrkempääkin rinnettä kuin teeri; puronvarsien kaltevat rinteet ovat tyypillisiä pyymaita. Paino 6.
Rinteen ilmansuunta
Varjoisa pohjoisrinne pitää kosteuden ja kuusikon, mikä on pyylle eduksi. Paino 6.
| Tekijä | Paino |
|---|---|
| Kuusivaltaisuus | 26 / 126 |
| Latvuspeittävyys | 18 / 126 |
| Yhtenäisen alueen koko | 18 / 126 |
| Koivun osuus | 16 / 126 |
| Veden/aukean läheisyys | 14 / 126 |
| Vanha puusto | 12 / 126 |
| Korkeusasema | 10 / 126 |
| Rinteen jyrkkyys | 6 / 126 |
| Rinteen ilmansuunta | 6 / 126 |
Millaisella maalla pyya kannattaa etsiä
Pyy tarvitsee pienemmän mutta tiiviin elinympäristön: tavoitekoko on noin 35 hehtaaria yhtenäistä hyvää metsää. Kapea mutta pitkä puronvarsi voi olla erinomainen pyypaikka, vaikka pinta-ala jäisi pieneksi.
Kuusivaltainen, tiheä sekametsä ja lehtipuuta purojen ja korpien varsilla. Painanteet, purolaaksot ja varjoisat pohjoisrinteet. Tarvitsee yhtenäisen, tiheän kuusikkolaikun.
Maasto
Painanteet, purolaaksot ja varjoisat pohjoisrinteet.
Puusto
Kuusivaltainen tiheä sekametsä, lehtipuuta uomien varsilla.
Alue
Tavoite noin 35 hehtaaria yhtenäistä hyvää elinympäristöä.
Metsähallituksen pienriista-alueet ja pyy
Pyytä löytyy Metsähallituksen pienriista-alueilta erityisesti korpien ja puronvarsien tuntumasta. Hae alue nimellä tai numerolla, niin raja piirtyy kartalle. Tarkista aluekohtainen metsästyslupa Eräluvat-palvelusta ennen maastoon lähtöä.
Kokeile pyyn pisteytystä kartalla
Avaa kartta, valitse pyy ja hae kiinnostava alue. Ilman maksua saat yhden laskennan yhdelle lintulajille.
Muut lajit
Pisteytys on elinympäristöhypoteesi, ei riistaennuste. Marjapotentiaali on johdettu kasvupaikasta, puustosta ja latvuspeittävyydestä — se ei ole mitattu satotieto. Suojelualueet näytetään vain merkintänä; tarkista rauhoitukset aina virallisesta lähteestä.