Miten Kanalintukartta arvioi teerelle lupaavia elinympäristöjä
Teeri hyötyy koivuvaltaisesta sekametsästä sekä suon ja metsän muodostamasta mosaiikista. Kanalintukartta pisteyttää tätä kokonaisuutta avoimista metsävara-, suo-, vesistö- ja korkeusaineistoista. Tällä sivulla kerrotaan, mistä pisteet syntyvät ja mitä kartta ei pysty näkemään.
Missä päin Suomea teeriä on eniten?
Teeri on levinneisyydeltään laajin kanalintumme, ja kanta vaihtelee vuosittain voimakkaasti. Kartta näyttää riistakolmiolaskennan viimeisimmän kesätuloksen riistakeskusalueittain.
- Kainuu11,70 teeriä/km² (+18 %)
- Oulu8,36 teeriä/km² (+11 %)
- Pohjois-Savo7,91 teeriä/km² (+2 %)
- Uusimaa7,83 teeriä/km² (+27 %)
- Pohjanmaa7,68 teeriä/km² (-2 %)
Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke), riistakolmiolaskenta. Luku kertoo alueen keskimääräisen kannan tason, ei yksittäisen maastonkohdan laatua — Kanalintukartan pisteytys vastaa siihen erikseen.
Kannan taso kertoo, kannattaako matka suunnata pohjoiseen vai riittääkö lähialue. Kesän 2026 laskennan tulokset päivittyvät sivulle kerran vuodessa.
Mistä pisteytys syntyy ja miten pisteet lasketaan
Alla olevat painot ovat raakapainoja. Ruudun pisteet lasketaan painotettuna keskiarvona ja skaalataan aina välille 0–100, joten painojen summa ei ole ruudun enimmäispistemäärä. Yhtenäisen alueen koko ei ole yksi osatekijä muiden joukossa: se on ruutupisteytyksen jälkeen käytettävä kerroin, joka vaimentaa yksittäisen hyvän ruudun keskellä heikkoa maastoa.
Kartta kuvaa syksyn metsästyskauden elinympäristöä: puuston rakennetta, marjapotentiaalia ja maaston suojaa syyskuun ja marraskuun välillä. Kesän poikuemaat ja talven ravintoympäristöt eroavat tästä, eikä niitä mallinneta erikseen.
Painot ovat tutkimuksen ohjaama asiantuntijahypoteesi, ei havaintoaineistolla sovitettu malli. Tutkimukset mittaavat eri asioita — esiintymistä, poikueiden esiintymistä tai poikuekokoa eri vuodenaikoina ja eri mittakaavoissa — eikä niistä voi suoraan johtaa yksittäistä painolukua.
Suon reunavyöhyke
Mallissa suon ja metsän vaihettumisvyöhyke toimii merkkinä ravinnoltaan monipuolisesta mosaiikista, ja se on teeren suurin yksittäinen raakapaino. Varaus on aiheellinen: suomalaisessa poikuetutkimuksessa suuri metsä–avomaan reunatiheys liittyi vähäisempään poikueiden esiintymiseen, ja poikueita tavattiin myös suurissa metsälaikuissa. Raakapaino 26.
Koivun ja lehtipuun osuus
Koivu on teerelle avainpuulaji: talvella olennaisia ovat silmut ja norkot, lumettomana aikana myös lehdet. Pisteytys antaa eniten pisteitä ruuduille, joissa koivun tilavuusosuus on suuri. Raakapaino 22.
Mustikkapotentiaali
Mustikka on teerelle tärkeä marjaravinto syksyllä. Potentiaali arvioidaan kasvupaikkatyypistä, latvuspeittävyydestä ja puuston iästä — parhaita ovat kangasmaan koivusekametsät. Raakapaino 14.
Veden ja aukean läheisyys
Vesistön tai aukean läheisyys toimii mallissa kosteiden ja avoimien vaihettumisvyöhykkeiden merkkinä. Kyse ei ole teeren suorasta vesistötarpeesta. Raakapaino 10.
Latvuspeittävyys
Väljä mutta riittävä latvusto saa eniten pisteitä. Mittari ei kerro pensaskerroksesta eikä metsän pystyrakenteesta. Raakapaino 10.
Rinteen ilmansuunta
Lämmin rinnesuunta antaa lievän lisän. Tekijä on heikosti tuettu suomalaisessa aineistossa ja vaikuttaa pisteisiin vain vähän. Raakapaino 8.
Puuston ikä
Mallissa iäkkäämpi puusto toimii rakenteellisen vaihtelun merkkinä, mutta yhteys ei ole yksisuuntainen: tuoreessa suomalaisessa esiintymismallissa suuri puuston keski-ikä liittyi teeren vähäisempään esiintymiseen kilometrin mittakaavassa, kun taas vanha sekametsä on toisissa tutkimuksissa hyödyttänyt poikueita. Tulkitse tekijä varauksella. Raakapaino 8.
Korkeusasema
Tasainen maasto saa hieman enemmän pisteitä kuin selvä laki tai painanne. Heikosti perusteltu proksi, pieni paino. Raakapaino 5.
Rinteen jyrkkyys
Loiva maasto saa hieman enemmän pisteitä. Kyse on maastonmuodon karkeasta proksista, ei todennetusta lajivaatimuksesta. Raakapaino 5.
| Tekijä | Raakapaino |
|---|---|
| Suon reunavyöhyke | 26 / 108 |
| Koivun ja lehtipuun osuus | 22 / 108 |
| Mustikkapotentiaali | 14 / 108 |
| Latvuspeittävyys | 10 / 108 |
| Veden ja aukean läheisyys | 10 / 108 |
| Puuston ikä | 8 / 108 |
| Rinteen ilmansuunta | 8 / 108 |
| Rinteen jyrkkyys | 5 / 108 |
| Korkeusasema | 5 / 108 |
Summa 108 on raakapainojen summa, ei enimmäispistemäärä: ruudun pisteet skaalataan aina välille 0–100. Yhtenäisen alueen koko (paino 12) käsitellään tämän jälkeen erillisenä ryhmittelyehtona.
Mitä pisteytys ei näe
Kartta lukee vain avoimia paikkatietoaineistoja. Nämä asiat jäävät sen ulkopuolelle, joten maastossa kannattaa varautua niihin itse:
- Pensas- ja alikasvoskerros sekä metsän pystyrakenne.
- Suon ojitusaste ja luonnontilaisuus.
- Reunavyöhykkeen laatu: kartta ei erota monipuolista mosaiikkia rikkonaisesta maastosta.
Yhtenäisen alueen koko ja millaista maata kannattaa etsiä
Noin 25 hehtaaria on Kanalintukartan ryhmittelyraja teerelle, ei teeren vähimmäisala. Raja on valittu kartan luettavuuden ja maastossa kävelykelpoisen rypäskoon perusteella, eikä sitä ole validoitu havaintoaineistolla.
Koivuvaltainen sekametsä sekä suon ja metsän mosaiikki, väljähkö latvusto. Suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeet sekä tasainen maasto. Myös suuret metsälaikut voivat olla hyviä.
Maasto
Suon ja metsän mosaiikki, tasainen maasto; maastonmuoto vaikuttaa vähän.
Puusto
Koivikot ja sekametsä, väljähkö latvusto.
Alue
Kartan ryhmittelyraja noin 25 ha yhtenäistä hyvää ruudukkoa.
Metsähallituksen pienriista-alueet ja teeri
Voit hakea Metsähallituksen valtion pienriista-alueet nimellä tai numerolla, jolloin alueen raja piirtyy kartalle ja näkymä keskittyy sille. Monet pienriista-alueet sijaitsevat soisten metsäalueiden reunamilla, jotka sopivat teerelle — mutta pisteytys toimii myös omalla tai seuran maalla. Tarkista aluekohtainen metsästyslupa Eräluvat-palvelusta ennen maastoon lähtöä.
Kokeile teeren pisteytystä kartalla
Avaa kartta, valitse teeri ja hae kiinnostava alue. Ilman maksua saat yhden laskennan yhdelle lintulajille.
Muut lajit
Pisteytys on elinympäristöhypoteesi, ei riistaennuste. Marjapotentiaali on johdettu kasvupaikasta, puustosta ja latvuspeittävyydestä — se ei ole mitattu satotieto. Suojelualueet näytetään vain merkintänä; tarkista rauhoitukset aina virallisesta lähteestä.